Esa-Pekka Salosta juhlistava Massahumu -teos avaa Helsingin juhlaviikot

Säveltäjä, kapellimestari ja Korvat auki -yhdistyksen perustajiin kuuluva Esa-Pekka Salonen viettää 60. syntymäpäiväänsä 30. 6. 2018.

Korvat auki -yhdistyksen Aukottoman seinän korvat -säveltäjäkollektiivin (Joel Järventausta, Touko Niemi, Matilda Seppälä, Lauri Supponen, Niilo Tarnanen) teos Massahumu avaa Helsingin juhlaviikot 17. elokuuta 2018. Massahumu on kunnianosoitus perustajajäsenellemme Esa-Pekka Saloselle tämän 60-vuotisjuhlakonsertissa. Osa teoksen tekstistä koostuu somessa lähetyistä onnitteluista.

***

Konsertin ohjelma kokonaisuudessaan;

17.8.2018 Kansallisooppera, päänäyttämö

Aukottoman seinän korvat: Massahumu
Heinrich Biber: Battalia
Aleksandr Mosolov: Teräsvalimo
Esa-Pekka Salonen: Pollux

Paula Vesala: Uusi teos
Maurice Ravel: Daphnis et Chloé, sarja nro 1
Modest MusorgskiKruunajaiskohtaus oopperasta Boris Godunov

 

Konsertin jälkeen juhlat jatkuvat synttäriklubilla Alminsalin lämpiössä. Tölöläbin ja Elifantreen muodostama superyhtye toimii house bändinä, ohjelmassa on Salosen soolokappaleita ja niiden innoittamaa vapaata kosmista tyyliä – sekä tietysti yllätysnumeroita. Klubille on vapaa pääsy.

Konsertti nähdään ja kuullaan suorana lähetyksenä Yle Teemalla, Yle Areenassa ja Yle Radio 1:ssä.

Lisää tietoa konsertista Helsingin juhlaviikkojen sivuilla.

 

*****

Composer, conductor and one of the founders of Korvat auki Society Esa-Pekka Salonen celebrates his 60th birthday 30. 6. 2018.

A new piece, Massahumu by the composer collective Ears of the Blind Wall (Joel Järventausta, Touko Niemi, Matilda Seppälä, Lauri Supponen, Niilo Tarnanen) of the Korvat auki society opens the Helsinki Festival 17 August 2018. Massahumu is a tribute to our founding member Esa-Pekka Salonen in his 60th birthday concert. Part of the text for the piece is gathered from messages from social media.

 

***

Whole programme of the concert:

17.8.2018 Finnish National Opera, Main Stage

Ears of the Blind Wall: Massahumu
Heinrich Biber: Battalia
Alexander Mosolov: Iron Foundry
Esa-Pekka Salonen: Pollux

Paula Vesala: New work
Maurice Ravel: Daphnis et Chloé, Suite no. 1
Modest MusorgskiCoronation Scene from Boris Godunov

After the concert, the party continues with a birthday club in the foyer of Almi Hall. A super group composed of Tölöläb and Elifantree acts as the house band, with a programme including solo songs by Salonen and a free cosmic style inspired by them – and, of course, surprise numbers. Admission to the club is free.

 

More information of the concert on Helsinki Festival website.

 

 

Korvat auki ry:n hallitus kaudelle 2018-2019

Korvat auki ry:n hallitus kaudelle 2018-2019 on valittu. Janne Kivistö aloittaa yhdistyksen uutena puheenjohtajana.

 

Korvat auki ry valitsi kevätkokouksessaan 3.6.2018 uuden hallituksen kaudelle 2018-2019. Kolmella edellisellä kaudella erinomaista työtä puheenjohtajana tehnyt Niilo Tarnanen luopuu tehtävästä ja jatkaa hallituksen tavallisena jäsenenä. Yhdistyksen uusi puheenjohtaja on Janne Kivistö. Hallituksen muut jäsenet ovat Rolf Gustavson, Ossi Hiltunen, Leevi Räsänen, Mioko Yokoyama, Matei Georghiu sekä Anne Teikari.

 

Uuden puheenjohtajan Jannen tavoittaa osoitteesta janne.i.kivisto [at] gmail.com, ja koko hallituksen osoittesta info [at] korvatauki.net.

 


New board of Korvat auki ry selected for the term 2018-2019. Janne Kivistö begins as the new Chairperson.

The Korvat auki spring meeting 3rd of June selected a new board for the term 2018-2019. Niilo Tarnanen, excellently taking care of the task of chairperson for three previous terms, gives now away the position and continues as a regular member of the board. The new chair for the society is Janne Kivistö. Other members of the board are Rolf Gustavson, Ossi Hiltunen, Leevi Räsänen, Mioko Yokoyama, Matei Gheorghiu and Anne Teikari.

 

The new chairperson Janne can be contacted at janne.i.kivisto [at] gmail.com, the whole board at info [at] korvatauki.net.

Korvat auki -yhdistys päättää 40-vuotisjuhlintansa kunnianhimoisella konserttiputkella

Nykymusiikkiyhdistys Korvat Auki ry juhlii 40-vuotista taivaltaan suomalaisen kulttuurielämän möyhentäjänä järjestämällä konserttien ja muiden tapahtumien sarjan ”Avautumisia”. Sarja
käynnistyi syksyllä 2017 mm. newyorkilaisen mikrotonaalisuusasiantuntijan, säveltäjä-fagotisti Johnny Reinhardin kolmen konsertin vierailulla.

Huhti-toukokuussa 2018 Avatumiset huipentuvat nykymusiikin eri suuntia ja kysymyksiä luotaavalla tapahtumanelikolla, jonka kumppanuusverkostoon kuuluvat muun muassa Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, Tampere Biennale ja Ensemble Garage (GER).

Teatteria korville, musiikkia silmille 16.4. Vapaan Taiteen Tila

Maanantaina 16.4. Vapaan Taiteen Tilassa kölniläinen multimediaisen musiikin mestari Ensemble Garage tarjoaa seitsemän näkökulmaa post-internet sukupolven kokeelliseen musiikkiteatteriin. Rumpusetti resitoi Beckettiä, pasuuna pitää power point-esitelmän ja LED-valot vilkkuvat rytmisesti. Ateriointi, hengittäminen, wikipedian resitointi ja yhteiskunnalliset viittaukset kohtaavat.

Helsingin ensiesityksensä saavat new discipline -musiikkiteatterin soihdunkantaja Miika Hyytiäisen musiikkiteatterikonsertto Queen Bee (2018) erittäin harvoin kuullulle subkontrabassohuilulle, sekä tinkimättömästä ilmaisustaan tunnetun Juhani Vesikkalan
audiovisuaalinen uutuus Togetherness (2018). Nämä teokset kantaesitetään Ensemble Garagen konsertissa Tampere Biennalessa perjantaina 13.4.

Kantaesityksinä ohjelmassa ovat myös Niilo Tarnasen turboahdettu farssi parti pris quotidien (2018), Arshia Samsaminian transdusoijamikrofonirumpusoolo A piece of monologue (2018) sekä Pablo Garretonin uusi teos, Jonah Havenin trio another ditch (2018) ja Zaneta Rydzewskan alttoviuluportretti so forth (2018). Koko ohjelma toistetaan Kölnissä keskiviikkona 18.4. klo 20.

 

Ma 16.4. klo 19

Vapaan Taiteen Tila, Vilhonvuorenkuja 15-16, Helsinki

Liput ovelta 15 / 10 euroa, vapaa pääsy Korvat auki ry:n jäsenille ja Taideyliopiston opiskelijoille.

Tapahtuma Facebookissa

Tukijat: Suomen Kulttuurirahasto, Taiteen Edistämiskeskus, Musiikin Edistämissäätiö.

Blue is Cool: Sähköharppu! 17.4. Musiikkitalo

Yhteityönä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian harppuluokan ja Musiikkiteknologian aineryhmän kanssa Korvat auki -säveltäjät Sebastian Dumitrescu, Erkki Finni, Matei Gheorghiu, Paolo Griffin, Rolf Gustavson ja Stephen Webb ovat työskennelleet elektroakustisen harpun ja elektroniikan tarjoamien mahdollisuuksien parissa.

Konsertti järjestetään Helsingin Musiikkitalon Black Box -salissa tiistaina 17.4 klo 19. Tapahtumatiedot tarkentuvat myöhemmin.

 

Atso’s Corner – Pimp Your Sinfonietta 28.4. Musiikkitalo

 

Vappuun on hyvä ottaa varaslähtö edellisenä lauantai-iltapäivänä kuuntelemalla Korvat auki -säveltäjien Sinfonietta-tuunauksia. Taideyliopiston Sibelius-Akatemian orkesterinjohdon luokkaorkesteri eli tuttavallisesti. Kapubändi esittää happeningiksi muotoillussa tapahtumassa kuusi
teosta, joiden mielikuvituksellista värikirjoa kokoonpanon taloudelliset mittasuhteet eivät suitsi.

Legendaarisen Ensemble modernin kantaesittämä, Musiikin ajan tilaama Lauri Supposen fix (2015) ja Sauli Zinovjevin Uuno Klami -kilpailuvoittaja Gryf (2014) tarjoavat kapellimestariopiskelijoille haastetta kahden eri tavoin tuhdin sinfonietta-idiomin parissa. Jaime Belmonten alun perin kvintetille kirjoittama Déflagration sociale (2016/2018) soi nyt muhkeasti viisitoistahenkisen ensemblen voimin. Sebastian Dumitrescun Temperament – Coincident – Synchronization (2016/2018) on polyrytmiikan ja mikrotonaalisuuden juhlaa. Niilo Tarnasen makaaberi, saksofoneja ja kitaraa hyödyntävä kantaesitys Marraskuun ruusu (2016-2018) sekä Itzam Zapatan arkailematon laulusarja Ludi (2015), sopraanosolistina Milla Mäkinen, tuikkaavat väliin omat mausteensa.

Tapahtuma on myös osa Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Atso’s Corner-sarjaa.

 

Lauantaina 28.4.2018 klo 14

Sonore, Musiikkitalo, Kansalaistori 2, Helsinki

Vapaa pääsy

Tukijat: Suomen Kulttuurirahasto, Musiikkitalon Säätiö, Taiteen Edistämiskeskus.

Sävel versoo betonista I & II sekä keskustelu Konsepti törmää
konkretiaan 11.5. STOA

Sävel versoo betonista I on kamarimusiikkialkupala, joka raottaa aikamme säveltaiteen pandoran lippaiden kansia.

Ennen väliaikaa järjestettävä paneelikeskustelu Konsepti törmää konkretiaan tarttuu näihin täkyihin ja kysyy, millainen peili nykymusiikki on muulle aikalaiskulttuurille.

Sävel versoo betonista II esittelee tuoreinta, vuonna 2018 valmistunutta kamarimusiikkia, jonka kirjo saattaa kuulijan kohti kevätkesän mietteitä.

Ohjelmatiedot tarkentuvat maaliskuun aikana Liput 10 / 15 euroa, Lippu.fi 11.4. alkaen

 

Lisätiedot:

puheenjohtaja Niilo Tarnanen

niilo.tarnanen@gmail.com

 

Konserttisarjan järjestämistä ovat tukeneet

Yhdistyksen historiaa

Tiedot koonnut Juhani Vesikkala

Yhdistyksen alkuperäinen logo.

 

Korvat auki ry:n perustivat vuonna 1977 nuoret sävellyksenopiskelijat, jotka olivat tyytymättömiä suomalaisen musiikkielämän umpeutuneisuuteen. Ensimmäisten vuosien toimijoista useat ovat sittemmin nousseet maailmanmaineeseen. Jokainen sukupolvi on tuonut toimintaan oman henkensä ja tavoitteensa.

Korvat auki ry:n puheenjohtajat

40-vuotisen toimintamme aikana yhdistyksen puheenjohtajan tehtävissä on ehtinyt toimia moni nykyään kiinnostavimpiin ja merkittävimpiin suomalaisiin säveltäjiin kuuluva henkilö. Yhdistyksen toimintaan jollain muotoa on osallistunut vielä useampi – varmastikin valtaosa suomalaisista uuden musiikin säveltäjistä ja esittäjistä.

2015– Niilo Tarnanen

20112015 Matei Georghiu

20082011 Markku Klami

20062008 Maija Hynninen

20042006 Ville Raasakka

20002003 Lauri Kilpiö

19982000 Perttu Haapanen

19961998 Lotta Wennäkoski

19951996 Johan Tallgren

19941995 Juha T. Koskinen

19931994 Seppo Pohjola

19921993 Jovanka “Vanja” Trbojević

19911992 Markus Fagerrud

19871991 Hannu Pohjannoro

19871988 Veli-Matti Puumala

19861987 Kimmo Hakola & Jyrki Linjama & Veli-Matti Puumala

19851986 Juhani Nuorvala

19841985 Olli Pohjola

19831984 Olli Koskelin

19821983 Markus Castrén

19811982 Eero Hämeenniemi

19801981 Esa-Pekka Salonen

19791980 Kaija Saariaho

19771979 Eero Hämeenniemi

 

Yhdistyksestä kirjoitettua

 

Seuraavissa sitaateissa perehdytään yhdistyksen historiaa ja edeltäjiä tutkineiden avulla yhdistyksen alkuvaiheisiin.

 

“Suomen Musiikkinuoriso -yhdistyksen nimissä [Kari Rydman, Henrik Otto Donner ja Erkki Salmenhaara] järjestivät 1960-luvun alussa värikkäitä ja usein happening-tyyppisiä konsertteja, joita alettiin kutsua “lastenkamarikonserteiksi” vanhemman polven säveltäjän ja kriitikon Nils-Eric Ringbomin (1907 – 88) keksimän ilmaisun mukaisesti. – – “Lastenkamarikonsertit” jäivät sangen lyhyeksi vaiheeksi; tärkeämpää kuin yksittäisten teosten laatu tuntuu myöhemmästä perspektiivistä olleen se, että uusia suuntauksia ylimalkaan esiteltiin Suomessa.”

-Korhonen, Kimmo 1990: Suomalaisia nykysäveltäjiä 1965-1990. s. 12.

 

“Paavo Heininen oli vuonna 1975 arvellut suomalaisen musiikin olevan kansainvälisen mielipiteen mukaan “yhä romanttista, alakuloista, harmaata ja varovaista keskitien musiikkia”. Nuori polvi puolestaan koki erityisesti 70- ja 80-luvun vaihteessa, että maassa vallitsi “kansallisen egoismin ja yleisen konservatiivisuuden aika”. Sen enempää heidän kuin kansainvälistenkään modernistien musiikille ei tuntunut löytyvän tilaa. – – Kritiikki kohdistui siis siihen “valtavirtaan”, jonka kärkihahmoina nähtiin Kokkonen ja Sallinen.”

-Heiniö, Mikko 1995. Aikamme musiikin historia 4. s. 434.

 

“1980-luvun vaihde merkitsi selvää murrosta Suomen luovassa säveltaiteessa, koska modernismi teki tällöin uuden voimakkaan tulemisensa Suomen musiikkiin. Nuoret modernistisäveltäjät ryhmittyivät erityisesti vuonna 1977 perustetun Korvat auki -yhdistyksen ympärille.”

-Aho, Kalevi ym. 1996: Suomen musiikki. s. 139.

 

“Korvat auki-yhdistystä ei perustettu syksyllä 1977; tosin se rekisteröitiin silloin, ja vuosijuhlia vietetään sen mukaisesti. Korvat auki muodostui hitaasti muutaman vuoden aikana monen kahvilakeskustelun ja vielä useamman kapakkaistunnon tiimoilta. Eivätkä sitä perustaneet Magnus Lindberg, Kaija Saariaho ja Esa-Pekka Salonen niin kuin usein saa lukea, vaan idea oli Eero Hämeenniemen. Hänelle välittömästi korvansa kallistavien säveltäjien joukossa olivat Hermann Rechberger ja Otto Romanowski, hyvin pian myös Jouni Kaipainen. Lisäksi joukko oppilaskunta-aktiiveja, joista useat kuuluivat vasemmistolaisesti suuntautuneeseen opiskelijajärjestöön Musiikkia Opiskelevat Sosialistit (MUOS). Opiskelijaelämän sen aikainen politisoituminen johti pitkittyviin ja äärimmäisen kiihtyneisiin konflikteihin Sibelius-Akatemian oppilaskunnassa.”

-Stenius, Caterina 2006: Chaconne – Magnus Lindberg. s. 112-113.

 

“Jälkeenpäin on polemisoitu kysymystä siitä, ketkä yhdistyksen lopulta perustivat, mutta ainakin sen ensimmäisessä hallituksessa istuivat [Eero] Hämeenniemen johdolla Herman Rechberger, Harri Valkonen, Otto Romanowski, Esa-Pekka Salonen sekä Heikki Valkonen.”

-Heikki Valsta Korvat auki 20 vuotta -konsertin käsiohjelmatekstissä

 

“Iskulauseena oli Musiikkia Kansalle, mutta hyvin pian tarkennettuna Uutta Musiikkia Kansalle, tai ehkä astetta kovennettuna Sarjallisuutta Kansalle. Se oli ajan retoriikkaa, joka kyllä johti myös toimintaan, vaikkakin vaatimattomaan.”

-Stenius, Caterina 2006: Chaconne – Magnus Lindberg. s. 114.

 

“Mutta Korvat auki -yhdistyksellä oli myös sisäinen tehtävä. Seitsenkymmenluvun puolivälissä marssittiin rehtorinkansliaan ja ilmoitettiin, että nyt tarvittiin uutta musiikkia analysoiva seminaari. Kun rehtori Veikko Helasvuo ilmoitti, ettei sellaista järjestetä, yhdistys otti asian omiin käsiinsä.”

-Stenius, Caterina 2006: Chaconne – Magnus Lindberg. s. 114-115.

 

“Modernismin uuden läpimurron edellytyksenä oli, että koko maahan 1960- ja -70-luvulla levinneen musiikkioppilaitosverkon ansiosta nuorten muusikkojen taso kasvoi ratkaisevasti. Aikaisemmin uuden musiikin esittäminen oli ollut paljolti Yleisradion – Radion Sinfoniaorkesterin, Radion nykymusiikkiyhtyeen ja Radion Kamarikuoron harteilla.”

-Aho, Kalevi ym. 1996: Suomen musiikki. s. 140.

 

“Vaikka [12-sävelmusiikin tai sarjallisen musiikin] tekniikkoja ei välttämättä käytetty enää systemaattisesti, sävellyksille oli ominaista samankaltainen atonaalinen intervallikieli, melodis-rytminen eriytyneisyys ja monimutkainen polyfonia, joka näkyi myös hyvin monimutkaisena nuottikuvana. Ryhmän ideologiaan kuului olennaisesti lisäksi “kansallisen itseriittoisuuden” arvostelu ja vaatimus “kansainvälisen kehityksen” mukana pysymisestä. Siten nuoren polven modernistit torjuivat suoraan 1970-luvulla syntyneen suomalaisen oopperabuumin. – – Myös suomalainen sinfoniatraditio hylättiin. Vanhemmista elävistä suomalaissäveltäjistä kelpuutettiin uusilla perustetuilla suomalaisilla nykymusiikkifestivaaleilla esitettäviksi vain Bergmanin, Meriläisen ja Heinisen musiikkia; sen sijaan esimerkiksi suomalaisen musiikkielämän establishmentiksi koetut Englund, Kokkonen, Rautavaara ja Sallinen, sekä nuoremmista mm. Nordgren, Heiniö ja Aho jätettiin niiden ulkopuolelle. Jälkisarjalliset ihanteet saivat myöhemmin 1980-luvulla suorastaan “virallisen” modernin musiikkiestetiikan aseman monissa suomalaisissa musiikkiorganisaatioissa, ja tämä tyyli-ihanne institutionalisoitui vuosikymmenen loppuun mennessä erittäin lujasti musiikkielämäämme.”

-Aho, Kalevi ym. 1996: Suomen musiikki. s. 141-142.

 

“Polittiinen julistus sai väistyä “kiinnostavan” tieltä ja vähitellen yhä selvemmin esteettisesti monitulkintaisen tieltä. Ensimmäisen Korvat auki -sukupolven läpi kulki ikäraja, sen dramaattisuutta vähensi yhteinen kiinnostus käsityöhön, mutta raja oli nähtävissä.”

-Stenius, Caterina 2006: Chaconne – Magnus Lindberg. s. 120.

 

“Korvat auki -yhdistys pyrki ensi sijassa olemaan yhdyselimenä jäsenilleen, joihin säveltäjien lisäksi kuului muusikkoja ja teoreetikkoja mutta – oireena poikkitaiteellisista intresseistä – myös joitakuita kuvataiteilijoita ja teatteriväkeä.”

-Heiniö, Mikko 1995. Aikamme musiikin historia 4. s. 435.

 

“Yhdistys järjesti myös erilaisia keskustelutilaisuuksia ja analyyttisia seminaareja, joissa käsiteltiin mm. sellaisia teemoja kuin “miksi sävellän”, sointiväri, tonaalisuus, Sibelius ja B.A.Zimmermann.”  

-Heiniö, Mikko 1995. Aikamme musiikin historia 4. s. 435.

 

“[1980-luvulla] yhdistystä alettiin kuitenkin moitiskella esteettisestä yksilinjaisuudesta sekä toiminnan keskittämisestä “näyttävien luxusavantgardetapahtumien järjestämiseen pääkaupungissa”. Maaseutukonsertit oli lopetettu. Julkisuudessa yhdistyksestä annettiin kuva “nuorten ihmisten pittoreskina hömeltämisenä, joka ei suinkaan auta yhdistystä sen pyrkiessä kehittämään aikamme musiikin syvällistä ymmärtämistä”. ”

-Heikki Valsta Korvat auki 20 vuotta -konsertin käsiohjelmatekstissä

 

“Muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen yhdistyksen toiminta virisi 80-luvun lopulla uudestaan seuraavan sukupolven säveltäjien kiinnostuksesta. Edellisen polven “julkkissäveltäjien jätettyä pesänsä” uusi sukupolvi joutui taistelemaan olemassaolonsa oikeutuksesta. Veli-Matti Puumala puhui “isoista saappaista”, joihin koetettiin sovittautua.”  

-Heikki Valsta Korvat auki 20 vuotta -konsertin käsiohjelmatekstissä

 

“Olikin ehdottoman ratkaisevaa Korvat auki -sukupolven menestymiselle, että säveltäjistä monet olivat itse karismaattisia muusikoita. Se herätti kunnioitusta ja kiinnostusta säveltäjien työtä kohtaan ja houkutteli muita mukaan palvelukseen.”

-Stenius, Caterina 2006: Chaconne – Magnus Lindberg. s. 124.

 

“Ensimmäisen “korvat auki -sukupolven” säveltäjien modernismi seurannaistyyleineen löi itsensä niin vahvasti läpi Suomessa, että 1960-luvulla syntyneiden säveltäjien oli aluksi vaikea löytää paikkaansa musiikkielämässämme. – – Toisen maailmansodan jälkeen uusi sukupolvi teki läpimurtonsa aina keskimäärin noin kymmenen vuoden välein kapinoiden samalla voimakkaasti edellisen polven estetiikkaa vastaan. 1990-luvun vaihteessa ei tapahtunutkaan tällaista näyttävää uuden sukupolven esiintuloa – paria edellistä sukupolvea vastaan ei ollut helppo kapinoida, koska heidän ansionsa olivat niin kiistattomia. Opiskelevan säveltäjän tilanne ei ylipäänsä ollut enää yhtä hyvä kuin aikaisemmin, sillä Suomeen oli syntynyt jo niin vahva ja monipuolinen uuden musiikin traditio, että nuoren säveltäjän ei ollut enää kovin helppo löytää omaa, erilaista tietään.”  

-Aho, Kalevi ym. 1996: Suomen musiikki. s. 160.

 

“Siksi suomalaisella säveltäjällä olisi juuri nyt suuri tilaisuutensa: hänen musiikkiinsa on opittu suhtautumaan positiivisin odotuksin, häneltä odotetaan paljon, ja on vain säveltäjän itsensä eikä olosuhteiden vika, jos hän ei tässä ainutlaatuisessa tilanteessa kykene puhuttelemaan enää yleisöään ja koskettelemaan asioita, jotka tämän ajan ihmisiä liikuttavat.”  

-Aho, Kalevi ym. 1996: Suomen musiikki. s. 171.

 

“Yhdistys on tarjonnut erinomaisen toimintakentän nuorille suomalaisille säveltäjille, vaikka alkuperäinen modernismin kutsu ei enää sen jäseniä yhtä yksiselitteisesti elähdytäkään kuin sen kultaisina aikoina 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa.”

-Korhonen, Kimmo 2004: Suomen säveltäjiä neljältä vuosisadalta. s. 164.

 

“[1990-luvulla] “korvien” näyttävä uudestisyntyminen tapahtui nuoren sukupolven sävellystuotannon esittelyllä ensin Tampereen biennaalissa -94 ja sitten [seuraavana] vuonna Helsingin biennaalissa. Yhdistyksen alkuperäinen tavoite esitellä kansalliseen konservatismiin käpertyneelle musiikkikulttuurille uusia ja kansainvälisiä virtauksia toteutuu nykyisin paljolti muiden järjestäjien ja, ei vähiten edellä mainittujen [Korvien perustamien], musiikkitapahtumien esitteleminä.”

-Heikki Valsta Korvat auki 20 vuotta -konsertin käsiohjelmatekstissä

Liity jäseneksi

Korvat auki ry:n jäsenmaksu / Ears Open Membership fee 2017-2018

 

***

Maksutiedot/Payment details

Saaja/Receiver: Korvat auki ry

Tilinro/Account (IBAN): FI10 8000 2005 1870 09

 

Viitenumerot/Reference nos:

  • opiskelijat/students 1711
  • muut normaalit jäsenet / other normal members 1724
  • kannatusjäsenet/support members 1737

 

Summa/Amount:

  • opiskelijat/students 15,00 €
  • muut normaalit jäsenet / other normal members 25,00 €
  • kannatusjäsenet/support members 50,00< €

 

(english info below)

Hyvä Korvat auki –yhdistyksen jäsen tai jäseneksi liittyvä!

Yhdistyksen toimikausi on 1.8.-31.7. ja jäsenedut alkaneella kaudella astuvat voimaan maksettuasi sitä vastaavan jäsenmaksun.

 

Jäsenedut:

  • pääset ilmaiseksi yhdistyksen konsertteihin ja muihin tapahtumiin koko vuoden ajan*
  • voit osallistua yhdistyksen teoshakuihin
  • voit saada vapaalippuja esim. RSO:n konsertteihin (ennakkoilmoittautumisella, tarkempi info kauden käynnistyessä)
  • saat linjata yhdistyksen toimintaa osallistumalla syys- ja kevätkokoukseen.

 

Kannatusjäsenten lisäetu:

  • nimesi mainitaan yhdistyksen konserttien ja muiden yleisötapahtumien ohjelmalehtisissä.

 

Tarjoamme nyt neljättä vuotta peräkkäin mahdollisuutta liittyä yhdistyksen kannatusjäseneksi. Normaalit jäsenmaksumme ovat verrattain maltillisia, jotta mahdollisimman monella toiminnasta kiinnostuneella olisi mahdollisuus osallistua yhdistyksen toimintaan. Kannatusjäsenyyden muodossa tarjoamme mahdollisuutta yhdistyksen pienimittakaavaiseen sponsorointiin niille, joille hieman suurempi vuotuinen jäsenmaksu ei muodosta kynnystä. 35 euron ero normaalin ja kannatusjäsenmaksun välillä vastaa esimerkiksi suurin piirtein yhden Korvat auki -konsertin keskimääräisiä tekijänoikeuskuluja. Yhdistyksen hallituksessa olemme suuresti kiitollisia kaikesta tällaisesta tuesta.

Otathan epäröimättä yhteyttä, jos on kysyttävää!

 

Terveisin,

Rolf Gustavson, taloudenhoitaja

rolf@korvatauki.net

 

*****

 

Dear current or becoming member of Ears Open!

Our season is August 1 to July 31. Your membership benefits for this season are activated after paying the respective fee.

 

The benefits:

  • free entrance to all our concerts and other public events
  • possibility to participate in calls for scores
  • access to free tickets to e.g. FRSO concerts (more detailed info comes later)
  • you may attend our autumn and spring meetings, making decisions on our activity.

 

The extra benefit for support members:

  • you get your name mentioned by all our concerts and other public events.

 

For a fourth year, we now offer the possibility to join Ears Open as a support member. Our regular membership fees are modest compared to some other societies in order to make young members’ participating more affordable. However, for those who are not alienated by a slightly bigger fee, we offer a possibility to small scale sponsoring by becoming a support member. The difference between regular and support membership fees, 35 euros, approximately equals to the copyright expenses of an average Ears Open concert. The Ears Open board is very grateful for your support.

If there is anything you would like to ask considering membership fees, please, don’t hesitate to ask!

 

Best regards,
Rolf Gustavson, treasurer
rolf@korvatauki.net