Pohdintoja Viitasaarelta Mark Applebaumin improvisaatiokurssilta

 

Osallistuin heinäkuun alussa Viitasaarella järjestetyn Musiikin aika -festivaalin improvisaatiokurssille, jonka piti yhdysvaltalainen säveltäjä, Stanfordin yliopiston sävellyksen professori Mark Applebaum. Tiistaina alkaneelle ja sunnuntai-illan loppukonserttiin huipentuneelle kurssille osallistui yhteensä 15 oppilasta Suomesta, Australiasta, Yhdysvalloista, Espanjasta, Tanskasta, Saksasta, Britanniasta ja Serbiasta.

Kurssi koostui improvisaatioharjoitteista, keskusteluista ja seminaareista. Erilaisia improvisaatioharjoitteita tehtiin niin koko ensemblella kuin myös soolona, duoina, trioina ja kvintetteinä. Vapaan improvisaation lisäksi kurssilla tutustuttiin myös John Zornin Cobra- ja Fred Frithin Screen-improvisaatiosävellysten hyödyntämiin ryhmäimprovisaation ohjaamisen ja rajaamisen taktiikoihin.

Kurssilla kehitettiin myös erilaisia performansseja, sekä tutustuttiin graafiseen notaatioon Mark Applebaumin kappaleissa Wristwatch: Control Freak, Wristwatch: Rabbit Hole ja Metaphysics of Notation. Control Freakia ja Rabbit Holea varten Applebaum on valmistuttanut erityiset rannekellot, joiden kuvioituja kellotauluja voidaan tulkita notaationa. Metaphysics of Notation on Applebaumin alunperin n. 22 metriä pitkälle paperille käsin piirtämä graafinen partituuri. Teoksen esittäjälle ei anneta minkäänlaisia ohjeita, kuinka teoksen monenlaisia kiemuroita, kuvioita, viivoja ja symboleita tulisi tulkita, vaan notaatio on avoin hyvin monenlaisille esityksille.

Kiinnostavimmat kurssin kokeiluista valittiin esitettäviksi loppukonsertissa. Applebaumin kappale 5:3 kahdeksalle crackleboxin soittajalle ja kahdelle nopanheittäjälle loi oudon rituaalin, jota säesti metsästä kerättyjä kiviä soittava ryhmä, tulkiten kivillä Applebaumin rannekellonotaatiota. Ryhmämme jakaantui kolmeen kvintettiin, joilla esitimme lyhyet improvisaatiot. Oman kvintettimme esitykseen kuului soittimien vaihtaminen esityksen puolessavälissä, joten ensimmäistä kertaa ikinä esiinnyin myös “sellistinä”. Lisäksi mukana oli muun muassa kolme saman rannekellonotaation pohjalta luotua, mutta täysin erilaista performanssia. Ensimmäisessä performanssissa tarkat käsieleet oli koordinoitu rannekellojen sekuntiviisarien liikkeeseen, toisessa performanssissa esiintyjät mönkivät lavalla kasassa päällekkäin taistellessaan kelloista ja kolmas performanssi oli surrealistinen juoksukilpailu aikaa vastaan.

Improvisaatiokurssin osallistujat palauttivat esityksen jälkeen läheiseltä pururadalta löydetyt juoksukilpailuperformanssin lavasteina käytetyt kyltit.

 

Kurssiin sisältyi oman improvisaatio-osuutemme lisäksi yhteinen “Art and Autonomy” -teemainen seminaari, jossa yhtenä puhujana Applebaum piti esitelmän taiteen autonomiasta omaa säveltäjyyttään reflektoiden.

Esitelmässään Applebaumin ensin kartoitti kahdenlaista autonomiaa, jota taiteella voi olla. Kulttuurillisesti täysin autonominen taide ei ole riippuvainen sitä edeltävän taiteen olemassa olevista käytännöistä. Kulttuurillisesti autonominen taiteilija toimii yhden ihmisen kulttuurissa, jossa hänen taiteellaan ei ole täysin samankaltaisia vertailukohtia. Resurssillisesti täysin autonominen taide taas ei ole riippuvaista esimerkiksi perinteisistä orkestereista, soittimista, instituutioista tai rahoituksesta. Resurssillisesti autonominen taiteilija hyödyntää käytössään olevia soittimia, välineitä ja yhteisöjä tee-se-itse-henkisesti.

Applebaum ajattelee, että  hänen sävellystyössään on kahtiajako kokeilevaan (experimentation) ja kuluttavaan (consumption) taiteeseen. Kokeilevassa taiteessa hän luo autonomisesti sellaista, mitä ennen ei ole tehty, ja jota muuten ei tehtäisi. Siis täyttää jonkin taiteellisen mahdollisuuden, jota kukaan muu ei ole vielä huomannut. Kuluttavassa taiteessa hän sen sijaan luo ei-autonomisesti, jotain sellaista musiikkia, jollaista on jo ennestään olemassa ja jollaista muutenkin tehtäisiin.

Kurssi oli monella tavalla hyvin antoisa. Hienoa oli tietysti kansainvälisten kollegoiden tapaaminen ja festivaalin kiinnostavaan konserttiohjelmaan tutustuminen, mutta näiden lisäksi sain Mark Applebaumin opetuksesta työkaluja niin käytännön improvisointiin kuin kiinnostavia ajatuksia taiteen tekemisestä ja tulkitsemisesta ylipäätään.

Tehdessämme monenlaisia improvisaatioharjoituksia ja performansseja, kävimme niitä ryhmässä läpi kunkin harjoitteen jälkeen keskustellen. Yhteinen analyysi avasi monessa kohtaa mieltä tutkailemaan eri esitysten ja improvisaatioiden toimivuutta ja onnistuneisuutta eri näkökulmista. Yksi Applebaumin esitelmässään sivuama kysymys oli, miten arvioida kulttuurillisesti autonomista taidetta, jolla ei ole selkeitä vakiintuneita “sääntöjä” tai vertailukohtia. Omien välillä tavanomaisempien ja välillä kokeilullisempien esitystemme analysoiminen tarjosi tähän monia vaihtoehtoja.

Applebaumin näkemykset taiteen autonomiasta sekä kahtiajaosta kokeilevaan ja kuluttavaan, tuntuivat monille puhuttelevalta varmasti sen ansiosta, ettei hän “tuputtanut” näkemyksiään, vaan lähinnä kuvasi omaa taiteilijuuttaan. Tämä kiinnostava näkökulma toimii hyvänä peilauspintana ja säveltäjäkuvaa laajentavana vertauskohtana, jonka ohjaamana taiteilija voi asettaa vaikkapa seuraavanlaisia kysymyksiä, joihin sinänsä yhtä oikeaa vastausta ei ole:

Haluanko tehdä taidetta, joka jalostaa (tai “kuluttaa”) jo olemassa olevia aineksia vai haluanko kokeilla jotain täysin uutta?

Voiko taidettani arvioida vertaamalla sitä olemassa olevaan taiteeseen, vai pitäisikö minun itse keksiä miten sitä voi arvioida?

Onko minulle olennaista tehdä taidetta perinteisesti korkeasti arvostetuissa muodoissa (esimerkiksi sävellykset sinfoniaorkesterille) vai onko minulle olennaista kokeilla vähemmän käytettyjä tai uudenlaisia keinoja toteuttaa taidetta (esimerkiksi sävellykset tee-se-itse-soittimille tai -yhtyeille)?


 

Lisää Applebaumin ajattelusta voi lukea hänen kotisivuillaan julkaistussa esteettisessä kannanotossa:

http://web.stanford.edu/~applemk/statements-aesthetic-dichotomy.html

 

 

 

Janne KIVISTÖ

Kirjoittaja on musiikinteorian opiskelija ja säveltäjä-muusikko, ja ollut Korvat Auki toiminnassa aktiivisena 2016 lähtien.