Korvat auki -nykymusiikkiyhdistyksen konsertti
Ensimmäinen värähdys: ”Laajennetut todellisuudet”
Teosten esittelyt | Introduction of the pieces
The extramusical image of a mountainous landscape generates a poetic musical discourse linked to an impression of nature.
Sergio Castrillon’s Detrás de la montaña is structured in three contrasting movements. The score is written by hand and combines traditional notation with graphics and was conceived as a musical-visual work. From the visual features, it is important to remark that the piece intended to keep a sort of “sketchy” writing style where mistakes, deletions, and crooked lines and graphics represent imperfection and difficulty, which is more related to a conceptual idea than to a purely musical one.
In addition, the piece is strongly connected to an extramusical element based on an image of a mountainous landscape, which defines most of its timbral characteristics, techniques, and generates a poetic musical discourse linked to an impression on nature. On the other hand, the piece includes improvisational elements and requieres that the performer to play by heart, which stimulates both creativity and memory development. This gives a certain freedom within the interpretation.
Since the composition is something a living creature has created, another living creature in the physical world may connect to something through the composition.
Sebastian Brenner’s Bird-dog (to seek out, detect) is a temperamental piece for cello, clarinet and piano. There is disagreement among the instruments throughout the piece, as a result of the clarinet seeking for something else. An argument between the cello and piano takes place, which ends with the cello firmly and self-securely ending the piece with long notes. While the clarinet struggles to have the last words, the piano behaves dramatically.
Sebastian comments on the theme of the concert “augmented realites” thus: I think music reflects some feeling, thought or experience of the composer, since there must be some point of departure for the work. These feelings, thoughts or experiences may be familiar to other people, or they may awake something else as well that the composer wasn’t aware of that she or he was experiencing during the work of composing. Since the composition is something a living creature has created, another living creature in the physical world may connect to something through the composition.
Säveltäessäni esitin itselleni kysymyksen, miten materiaali toisesta ympäristöstä voisi siirtyä musiikkiin?
Tuomas Kettunen on kiinnostunut “lisätystä todellisuudesta”, jossa esimerkiksi visuaaliset tapahtumat siirtyvät musiikkiin. Tuomas kertoo kappaleen Freeze! työprosessista: “Kappaleen lähtöpisteenä käytin useita videoita ja kohtauksia samuraielokuvista, joiden virtaava liike ja rytmi kiehtoivat minua. Säveltäessäni esitin itselleni kysymyksen, miten materiaali toisesta ympäristöstä voisi siirtyä musiikkiin? “
Freeze! -kappaleeseen kuuluvassa videossa esiintyy Japanilainen kamppailulajien harjoittaja ja koreografi Yoshio Sugino, joka työskenteli esimerkiksi Akira Kurosawan elokuvassa Seitsemän samuraita (1954).
Maximilian Khevenhüller’s Gigue Fantastique is a “Roller Coaster in a dream world.
“Uneven” Jig as a result of irregular movements from a rotating object (sometimes moving forward, sometimes to the side, sometimes swinging) following a path of a roller coaster with its different sections (overall harmonies).
“Partially inspired by John Adams.”
Sisällä sataa — Il pleut à l’intérieu
Teemu Mastovaara on sanaleikkien ystävä. Hän kertoo teoksestaan Il pleut à l’intérieur näin: “Kun asuin Ranskassa vuosina 2017–2018, huomasin, että myös ranskalaiset rakastavat sanaleikkejä. Törmäsin ilmaisuun ”Il pleut à l’extérieur” (Ulkona sataa). Ajattelin, että mitä jos ilmaisun vääntäisi muotoon ”Il pleut à l’intérieur” (Sisällä sataa), ja se alkoi kuulostaa runolliselta ja valtavan inspiroivalta kappaleen nimeltä.
Kun muutin Turkuun 2018 aloin tehdä melusta koostuvaa akusmaattista teosta, ikäänkuin terapiana parista stressaavasta (mutta äärimmäisen antoisasta) opiskeluvuodesta sekä hyönteisongelmasta, joka ilmeni kämpässä johon olin juuri muuttanut. Koitti kuitenkin pitkä tauko, ennen kuin jatkoin teoksen säveltämistä 2019 loppuvuodesta. Olen suuri musique concrèten ystävä, joten tuntui luontevalta jossain vaiheessa sävellysprosessia antaa tälle teokselle ranskankielinen nimi. Mieleeni muistui ”Il pleut à l’intérieur”, ja se valikoitui nimeksi pienen pohdinnan jälkeen. Sisällä sataa implikoi sitä, että tarkastelija on ulkona, mutta teoksen aikana näkökulma vaihtelee. Onko sisällä sataminen uhka vai jotakin joka auttaa keskittymään, huuhtomaan lian pois?”
Teemun teoksen kanssa samanaikaisesti nähdään Okko Alitalon tekemä digitaalinen kuvataideteos. Esityksessä sukelletaan nostalgiseen historiallisten esityskäytäntöjen maailmaan. Teos toteutetaan periodi-instumentilla, Windows XP -käyttöjärjestelmän tietokoneella ja alkuperäisellä MS Paint -ohjelmalla.
Jokainen kokemus esityksestä on omanlaisensa.
Pekka Koivisto kertoo sävellyksestään Duettino nro 2: Kappale on jatkoa vuonna 2017 säveltämälleni duettinolle, joka oli sävelletty huilulle ja sellolle. Näissä teoksissa olen pyrkinyt säveltämään lyhyehköjä duettoja, jotka perustuvat rajoitetulle motiivis-temaattiselle materiaalille. Duettino no.2 perustuu pääosin teoksen aloittavaan pieni terssi + pieni sekunti-liikkeeseen, eli joukkoluokkaan [014] , jota käsitellään teoksen aikana erilaisissa tilanteissa. Nimi duettino näissä teoksissa viittaa teoksen pienimuotoisuuteen kestonsa ja rakenteensa puolesta.
Musiikki ei synny koskaan tyhjiössä, vaan se on väistämättä kosketuksissa säveltäjän ja kuulijoiden kulttuurin ja kokemusten kanssa, jotka muokkaavat sitä, kuinka teos hahmotetaan ja kuinka se on sävelletty. Sävellyksessä ja etenkin sen esityksessä, toisin sanoen sen kokemisessa, nämä seikat muodostuvat ikään kuin todellisuuden laajentumaksi, jossa sävellyksen esityksen ajan niin säveltäjän, muusikoiden kuin kuulijoiden omat lähtökohdat muovaavat sävellyksestä saatavaa kokemusta ja jokainen kokemus on omanlaisensa.
Huokauksia ajassamme tuo esille elämää ja arkea yhteiskunnassamme, missä kaikki on samalla tavalla ja samaa aikaa liikaa ja liian vähän.
Moona Viinamäen runoista, Leevi Toijan videosta ja Ossi Hiltusen sävellyksestä koostuva yhteistyöteos “Huokauksia ajassamme” saa konsertissa ensimmäisen esityksensä. Huokauksia ajassamme koostuu kolmesta eri kohtauksesta, joita edeltää prologi ja seuraa epilogi. Teoksen tekijät kertovat siitä näin: “Kokonaisuutena tämä multimediateos ja performanssi tutkailee eri taidemuotojen kombinaatioita ja välimatkoja nykymaailmassa, jossa kaikki tuntuu olevan kaukana ja samaa aikaa kosketuksen päässä, muttei kuitenkaan tarpeeksi lähellä jotta niihin voisi tarttua.
Teos kertoo ristiriidoista ja yksityiselämän tylsistä päätöksistä. Mitä tehdä, ostaa taikka katsoa, vai voisiko vain olla tekemättä mitään? Teos tuo esille elämää ja arkea erilaisten kappaleiden ja tasojen kautta yhteiskunnassamme, missä kaikki on samalla tavalla ja samaa aikaa liikaa ja liian vähän.”
Korvat auki -yhdistyksen konserteissa vuonna 2020 otsikolla ”Värähdyksiä” perehdytään mm. musiikin ja ympäröivän maailman väliseen värähtelyyn.
Luonnontieteellisen määritelmän mukaan värähtely on liikettä jonkin järjestelmän tasapainoaseman ympärillä. Vastaavalla tavoin uusi musiikki on parhaimmillaan jonkin tasapainoaseman – vakiintuneiden tapojen ja rakenteiden koettelua.
”Värähdyksiä” -sarjan kaksi ensimmäistä osiota kuullaan keväällä 2020. Konsertissa 13.3. otsikolla ” Laajennetut todellisuudet” kuullaan yhdistyksen säveltäjien teoksia, joilta voi esimerkiksi kysyä, miten musiikin kuulija, säveltäjä ja esittäjä musisoidessaan tarkkailevat maailmaa ja kanavoivat sitä musiikiksi?
Konsertissamme laajennettua todellisuutta ei ole se, kun laittaa virtuaalilasit päähän vaan se, kun pyrkii taiteen kautta näkemään jotain uutta ja kiinnostavaa. Konsertin eri teokset liittyvät esimerkiksi luontokokemukseen, ajatuksiin yhteiskunnasta tai ajatukseen ”määrätietoisesta, lähes pakkomielteisestä pyrkimisestä johonkin”. Sävellys, esitys ja kuuntelukokemus luovat aina ”laajennetun todellisuuden”, jossa musiikin tarkkaavainen kokeminen ja tekeminen laajentavat käsityksiämme itsestämme ja ympäristöstämme.
Alfred Kordelinin säätiö ja Taiteen edistämiskeskus ovat tukeneet Korvat auki ry:n järjestämiä konsertteja.
https://korvatauki.net
Ensimmäinen värähdys: “Laajennetut todellisuudet”
Kulttuurikeskus Caisan sali, Kaikukatu 4 B , Helsinki. PE 13.3. klo 19.
Liput: 12 € / 6 € ovelta. | Tickets 12 € / 6 € at the door.
Tapahtuma Facebookissa | Event on FB.
*****
Ohjelma | Program:
Sergio Castrillon: Behind the Mountain (Sergio, sello)
Sebastian Brenner: Bird-dog (Sebastian klarinetti, Ayane Matsuura piano, Antto Tunkkari sello)
Tuomas Kettunen: Freeze! (Livia Schweizer huilu, Agnese Skrastina bassoklarinetti, Antto Tunkkari sello)
Maximilian Khevenhüller: Gigue Fantastique (Maximilian piano, Ludmila Pavlova viulu)
Teemu Mastovaara: Il pleut à l’intérieuri / Okko Alitalo, live-taideteos
Pekka Koivisto: Duettino (Sebastian Brenner klarinetti, Elias Trygg huilu)
Ossi Hiltunen, Leevi Toija & Moona Viinamäki: Huokauksia ajassamme (Livia Schweizer huilu, Jussi Littunen piano, Lauri Supponen kontrabasso, Anne Teikari kertoja)