Ensimmäistä kertaa maaliskuussa 2019 järjestettävän kitarafestivaali Kitara Novan valmistelut ovat jo hyvässä vauhdissa. Uuden musiikin konserttia varten on käynnissä teoshaku yhteistyössä Korvat auki ry:n kanssa ja haun deadline on 7.12.2018. Festivaalia tuottavat kitaristit Teuvo Taimioja, Antero Pellikka ja Henrik Holmström, joiden lisäksi myös muita kitaristeja esiintyy festivaaliohjelman kolmessa konsertissa. Haastattelin festivaalin some-markkinoinninsta vastaavaa ja konserteissa esiintyvää Teuvo Taimiojaa festivaaliin liittyen.
Taimioja kertoo festivaalin syntyneen kitaristiystävysten yhteisestä halusta tuoda varsinkin uudempaa kitaramusiikkia laajemmin näkyville, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Alunperin Henrik Holmström toi esiin idean teemakonsertista, jossa esiteltäisiin perinteisen kitaraohjelmiston ja nykymusiikin yhtäläisyyksiä ja siten kavennettaisiin kuilua näiden suhteellisen erillään pysyttäytyneiden genrejen välillä. Idea tuntui tuottajakolmikosta hyvältä ja suunnittelutyö alkoi.
Antero Pellikka, joka soittaa ruotsalaiskitaristi Leo Sörlinin kanssa ”Swinnish Guitar Duo” -kitaraduossa, ehdotti, pitäisikö varata tilat pariksi päiväksi, jolloin tapahtumasta muodostuisi festari, kertoo Taimioja. Näin idea kasvoi ikään kuin varkain ja kaikki tapahtumaan osallistuvat tahot ovat sitä olleet innolla järjestämässä.
Festivaalin pääaiheena on tänä vuonna sen liikkeellepannut pedagoginen tavoite. Pedagoginen konsertti tulee esittelemään kaikille tuttuja perinteisiä kitaraetydejä ja näyttäviä ohjelmistosuosikkeja, mutta myös haastavia ja kiinnostavia ohjelmistovalintoja 1900- ja 2000-luvuilta. Tavoitteena on saada ihmiset huomaamaan, kuinka samat ilmiöt, tekniikat ja peruselementit niin pintatason kuin muodonnankin puolelta toistuvat kappaleissa, vaikka vuosisata vaihtuu.
Yksi konserteista on Swinnish Guitar Duon konsertti. Festivaalin kruunaa yhteistyössä Korvat auki ry:n kanssa järjestettävä uuden musiikin konsertti, jota varten haetaan paraikaa teoksia Korvat auki -säveltäjiltä. Taimioja sanoo odottavansa innolla, millaista yhteistyötä ja vuorovaikutusta soittajien ja säveltäjien välille syntyy. Kaikki festivaalilla esiintyvät kitaristit ovat aktiivisia muusikkoja, joten esityksiä kappaleille tulisi varmasti festivaalin jälkeenkin, ja kukaties, jopa pidempiaikaisia yhteistyökuvioita.
Festivaalin järjestäjät ovat jo pitkään olleet sitä mieltä, että vaikka nykkäriä tehdään kitaramusiikin kentässä paljon ammattitasolla, kiinnostus siihen herää verrattain myöhään. Taimiojan mukaan moni harjoittelee todella pitkään perinteistä ohjelmistoa ja hioo tekniikkansa, mutta vasta Sibelius-Akatemiaan tai muuhun musiikkikorkeakouluun tullessaan kuulee, että ”Aa, mitäs tää nykkäri on?” tai ”Ai tällaistakin on olemassa!”
Toiveena olisi, että festivaalin myötä nuoremmat kitaristit voisivat saada intoa ja tahtoa tuoda enemmän uutta musiikkia osaksi opintojaan entistä varhaisemmassa vaiheessa. Omasta mielestänikin itsevalitun ohjelmiston tuominen soittotunneille ja osaksi harjoittelua yhä aiemmin kehittäisi entisestään nykymusiikkiskeneä ja madaltaisi kynnystä poistua ohjelmistolistojen kahleista, eikä tämä koske pelkästään kitaristeja.
Omien kokemuksieni mukaan, vaikka itse säveltäjä ja pianisti olenkin, ovat soitonopettajat usein hyvin myönteisiä opiskelijoiden omasta kiinnostuksesta syntyneitä ohjelmistovalintoja kohtaan. Varsinkin sivuaineisena pianistina omat ohjelmistovalintani syntyvät analyyttisten mielenkiinnonkohteiden ja senhetkisten sävellyksellisten ajatussuuntien ohjailemina. Silloin ohjelmiston harjoitteluun syntyy myös korkeampi motivaatio, sillä ne edistävät monien erilaisten tarkoitusten täyttymistä. Varsinkin vielä musiikkiopistotasolla opettajien tarjoama ohjelmisto liittyy vahvasti länsimaisen klassisen musiikin tunnetuimpiin säveltäjiin ja instrumenttikohtaisiin pedagogisiin teoksiin, vaikka esim. Suomesta myös musiikkiopistotasolle soveltuvaa ohjelmistoa on viimeisen vuosisadan aikana syntynyt vuolaasti. Mielestäni tässä on kitarafestivaalille erinomainen valtti, kunhan vain musiikkiopistoilta ja muista nuorten muusikoiden yhteisöistä saadaan houkuteltua tarpeeksi ihmisiä osallistumaan. Workshop pedagogisen konsertin jälkeen voi olla monelle nuorelle kitaristille ensikosketus erikoistekniikoihin, joka voi sytyttää kiinnostuksen.
Ensimmäistä kertaa järjestettävä festivaali pyrkii erottumaan klassisen musiikin festivaalitarjonnasta yhdistämällä genrejä samoihin konsertteihin ilman keinotekoista erottelua. Vaikka tällaista ohjelmistosuunnittelua on esim. suurissa orkestereissa harjoitettu jo pitkään, ovat festivaalit kuitenkin pääasiassa kytkeytyneitä yhteen genreen, tai jaotelleet konserttinsa aikakausien tai genrejen mukaan. Taimioja itse pitää ajatusta vain yhdestä ”nykkärikonsertista” erillistävänä, ja on sitä mieltä, että tällöin vaarana on nykymusiikkiohjelmiston jääminen kuriositeetiksi.
Festivaalin on tarkoitus myös paikata pääkaupunkiseudulle syntynyttä aukkoa klassisen kitaramusiikin osalta, sillä Kitara Novalle lähin vertailukohta on Tampereen kitarafestivaali, joka on järjestetty siellä jo yli 10 vuoden ajan. Toki eri oppilaitoisten järjestämiä festivaaleja ja konsertteja on ollut, mutta nyt festivaalin järjestävät tahtovat itse kehittää jatkuvampaa toimintaa kitaramusiikin saralla Helsingin alueella. Festivaalin tueksi ollaan perustamassa myös Kitara Nova -yhdistystä, jonka alaisuudessa konsertteja voitaisiin tulevaisuudessa järjestää myös vuosittaisen festivaalin ulkopuolella.
Näkyvyys on erityisen tärkeää pienen mittakaavan tapahtumille. Kitara Nova pyrkii markkinoimaan itseään laajalti somessa. Taimioja kertoo, että häntä on viime aikoina alkanut ärsyttää se, kuinka pienen kohdeyleisön mainonta tai tiedonkulku ylipäätään jopa huippulaadukkaissa klassisen musiikin konserteissa saavuttaa. Kiinnostuneita varmasti olisi, mutta ellei konserteista tai tapahtumista tiedetä, ei niihin voi löytääkään.
Taimioja itse odottaa innolla pääsevänsä viettämään huippuhauskaa viikonloppua muusikoiden ja säveltäjien seurassa. ”Odotan todella paljon että pääsee soittamaan. Tuomaan hienoa musiikkia ihmisten saataville — niin monta hienoa juttua että ei oikein malttaisi oottaakaan sinne asti.”
Kitara Novan ja Korvat auki ry:n yhteistyökonserttiin voi hakea 7.12. asti. Hakuun tervetulleita ovat jäsentemme sävellykset 1-4 kitaralle. Myös muut teokset, joihin sisältyy kitara, otetaan huomioon, mutta haussa etusijalle asetetaan teokset edellä mainituille kokoonpanoille. Konserttiin on toivottu erityisesti sooloteoksia kitaralle.
Toimita teoksesi partituuri (jos se on nuotinnettu), äänitys tai muu kuvaus sähköpostiosoitteeseen info@korvatauki.net Ilmoita sähköpostiviestissäsi teoksen/teostesi kesto, kokoonpano ja mahdolliset tekniset tarpeet. Ilmoitathan myös yhteystietosi.
Voit lähettää teoshakuun yhden tai useampia teoksia, jotka voivat olla joko keskeneräisiä tai valmiita teoksia. Haun deadline on 7.12.2018 ja valmiit esitysmateriaalit tulee toimittaa viimeistään 2.1.2019 mennessä. Huomioithan, että jäsenmaksu kaudelle 2018-2019 tulee olla maksettuna, jotta voit osallistua hakuun.
Lisätietoja:
Leevi Räsänen (tiedottaja, Korvat auki)
puh. 0408099234
e-mail leevirasanen@outlook.com
Leevi Räsänen
composer, pianist, board member of Korvat auki